Uuden vuoden iltapäivällä kävimme Inarissa. Tarkemmin sanottuna Kioton Fushimin esikaupungissa sijaitsevassa Inarin eli viljan ja riisin suojelijan shintopyhätössä - tai pikemminkin alueella, jossa on kaksi pyhättöä, Go-honten pyhättö (kuva alla) ja Fushimi Inari taisha, jonne asti emme ehtineet.
Koska Inari on viljan ja riisin suojelija, on se perinteisesti ollut myös varallisuuden suojelija. Yksityiset ja yritykset - etenkin sakepanimot ja -kauppiaat - tuovat temppeliin uhrilahjaksi sakea (ks. yllä) tai sitten lahjoittavat punaisen torii-portin. Niitähän tavallisesti on shintopyhättöjen edessä yksi, mutta täällä niitä on tuhansia (ks. alla).
Lahjoittajien nimet näkyvät, kun kääntyy rinnettä alaspäin.
Välillä portit pienenevät, välillä suurenevat ja pitkä pätkä oli myös kahtena rinnakkaisena tunnelinakin.
Torii-tunneli nousee ja laskee välillä alaskin päin notkelmiin kuitenkin koko ajan nousten yhä ylemmäksi vuoren rinnettä. Pitkän matkaa kuljettuamme aloimme ihmetellä jo, eikö niistä porteista tule loppua, mutta polvemme väsähtivät aiemmin. Kun saavuimme tasanteelle, jossa oli risteys, totesimme kartasta, että olimme vasta puolimatkassa Inarin pyhättöön, joka on vuoren huipulla. Aurinko alkoi myös olla horisontin tasalla, joten valitsimme toisen alaspäin menevän polun.
Alaspäin menevällä polulla ei ollut enää kovinkaan montaa porttia, mutta sen sijaan useita hautausmaalta näyttäviä alueita.
Erittäin paljon kettuja sen sijaan löytyi. Kettu on Inarin sanansaattaja. Siksi sillä on usein suussaan viestikäärö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti