Kimono

Ei Japanissa näin joka päivä pukeuduta, vaikka ehkä lännessä niin saatetaankin luulla. Kioton kuvat ovat uuden vuoden päivältä ja Tokion kuvat täysi-ikäiseksi tulon päivästä, jotka molemmat ovat kansallisia juhlapäiviä ja kimonoja näkee silloin runsaasti kaupungilla.




Kiotossa nuoret ja vanhat kiertelevät uuden vuoden päivänä temppeleitä ja shintopyhättöjä. Kimonoja näki sekä naisilla että miehillä.



Kimonoa ei selvästikään kovin usein päälle pueta - siksi hankalaa se on. Mutta hyvältä se näyttää. Ja ikuistaa kannattaa.



Kimonon päällä käytetään erilaisia päällystakkeja. Alla esimerkiksi naisella on vaalean kimonon päällä tumma vaaleapilkullinen takki ja hartioilla musta irtoturkiskaulus. Selvästikin naimisissa oleva vanhempi nainen.



Alla miesten kimonoviittamuotia Ginzalta Tokiosta.



Olimme Tokiossa tammikuun toisena maanantaina, joka on vuosittainen täysi-ikäisyyden juhlapäivä eli seijin no hi. Kaikki, jotka täyttävät tänä vuonna 20 juhlivat täysi-ikäiseksi tuloaan. Japanin lain mukaan vasta 20 vuotiaat voivat äänestää, saavat juoda ja polttaa...



Nuoret pukeutuvat kimonoihin ja päivän ensimmäisiin törmäsin Ginzalla. Amerikkalainen turistipari oli saanut linssiinsä tämän kaunottaren ja niinpä minäkin käytin tilaisuutta hyväkseni, kun hän niin ystävällisesti poseerasi.



Ginzan vilkkain katu oli suljettu autoliikenteeltä juhlapyhän takia. Perheet olivat ostoksilla tai muuten vain nauttimassa vapaapäivästä. Aamukymmeneltä oli vielä hiljaista, kun tavaratalotkin olivat vasta avautumassa.



Muodissa näyttävät olevan valkoiset turkiskaulukset. Niitä oli paljon. Alla Ikebukuron muotia. Siellä yhtäkkiä vastaani kadun yli pyrähti kerralla kymmenisen kimonopukuista tyttöä, enkä edes ehtinyt kuvaa saada, kun tuli niin yllättäen ja valotkin vaihtuivat.



Yllä näkyy hyvin nuorten naimattomien naisten kimonoiden (furisode) erikoispiirre: alas asti ulottuvat hihat. Nuorten naisten kimonot ovat myös usein kirkkaanvärisiä ja niissä on kukka- ja muita kuvioita.



Oli aika erikoista nähdä kuvankauniita kimonopukuisia tyttöjä arkisissa ympäristöissä. Oli kyllä poikiakin kimonoissa, mutta en onnistunut saamaan yhdestäkään kuvaa.






Kahtena päivänä kiertelin Ginzalla ja Ikebukurossa suurissa tavarataloissa ihailemassa kimonoita ja opiskelemassa, mitä kaikkea tarviketta niihin liittyy. Monessa tavaratalossa oli erityinen kimono- tai perinnetavararoiden näyttely. Yllä ja alla Matsuya-tavaratalosta kuvia.



Vanhempien naisten kimonoissa hihat ovat lyhyemmät ja ne ovat hillitymmän värisiä.



Obisuunnittelija työssään. Alla obeja eli kimonon vöitä.





Kimonot voivat olla tosikalliita, mutta tavarataloista löytyy pakettitarjouksia, joihin kuuluu kimono, obi ja jokin muu osa varustusta (jota onkin monenlaista), esimerkiksi sandaalit.


Toreilta voi löytää myös käytettyjen kimonoiden myyjiä. Itse ostin sellaiselta obin halvalla, olisi pitänyt ostaa kimonokin. Päädyin kuitenkin vielä opiskelemaan kimonon salaisuuksia ja ostin pari kirjaa yhden tavaratalon kimononäyttelystä.

Ja sitten lopuksi: nämä EIVÄT ole kimonoja, vaikka niitä turisteille halpoina sellaisina myydäänkin:

Näitä kylläkin sanotaan "kimonoiksi" lännessä, mutta niillä ei paljoakaan ole oikeiden kimonojen kanssa tekemistä. Eikä tällainen kylpytakki päällä kannata paljoa kylille lähteä. Oikealla rekissä on puuvillaisia yukatoja, jotka ovat sentään japanilaisia oikeastikin, mutta nekin ovat lähinnä kylpytakkeja ja yöasuja, jotka ryokanissa odottavat matkailijaa futonin päällä - väreinä useimmiten sininen ja valkoinen. Kylpyläpaikkakunnilla niissä tosin kuljetaan kylpylästä toiseen. Samoin kesäjuhlilla nuoret käyttävät värikkäitä yukatoja "kesäkimonoina".

Wikipedian artikkeli kimonosta vaikuttaa asialliselta, lähteistä muutama löytyy omasta hyllystänikin.