Omat kuvanikin taitavat olla niin valittu, että ne vahvistavat vain tätä mielikuvaa. Todellisuus on enimmäkseen jotain muuta kuin ylläoleva kuva tai postikorttikuvat, joissa shinkansen kiitää Fuji-vuoren ohi, etenkin tiuhaan asutuimmilla alueilla liikuttaessa ja niitähän Japani näyttää olevan täynnä. Siksi laitankin tällä kertaa alle kuvia, joita otin kamerakännykällä junareittiemme varsilta. Ne edustavat hyvin koko junareittiämme Kansain lentokenttä - Osaka - Kioto - Nagano - Yudanaka - Nagano - Tokio-Narita.
Temppeleitä näkyy usein matkan varrella, mutta tungettuna radan ja tiheän asutuksen väliin, eipä paljoa tilaa hautausmaallekaan jää:
Autoteitä ja eri firmojen junanratoja risteilee toistensa yli ja ali. Siinä talotkin jäävät usein alla:
Tokiosta lähdettäessä mihin suuntaan tahansa junasta näkee vain tällaista maisemaa ensimmäisen tunnin parin ajan, oli vauhti mikä tahansa. Kattoja vieri vieressä. Kaupunkien nimet vaihtuvat, mutta mitään fyysistä rajaa ei näy samalla tavalla kuin Suomessa, jossa pitää ajaa tuntikaupalla metsän keskellä seuraavaan ennen kuin pääsee kaupunkiin - eikä silloinkaan aina tajua sitä, missä se kaupunki olikaan... menikö se jo..
Japanissa uuden kaupungin huomaa ehkä siitä, että radanvarren talo muuttuvat korkeammaksi ja juna pysähtyy asemalle.
Junat pysähtyvät asemilla korkeintaan 2 minuuttia, jos joka paikassa ollenkaan pysähdytään.
Kun saavutaan vuoristoalueille, joka paikassa risteilee korkeajännitelinjoja.
Joet on suurelta osin valjastettu sähköntuotantoon ja uomat vahvistettu betonilla.
Peltojakin löytyy tietysti, kun tarpeeksi kauas menee.
Joskus kyllä löytyy kaupunkimaisemankin keskeltä peltotilkkuja, joita maanviljelijät eivät suostu myymään kiinteistökeinottelijoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti